Sįenįkįįhdytįn    

Olen jutellut verkossa erään henkilön kanssa, jota nimitän nyt leikkisästi ‘Kyrväksi’. Tämä ‘Kyrpä’ harjoittaa evankeliointia helluntaiseurakunnan nimissä. Hän ei omien sanojensa mukaan häpeä uskoaan. Harmi vain, että hyvin moni (mukaanlukien allekirjoittanut) häpeää hänen uskoaan. Onhan se ihan okei, että uskoo johonkin. Jos kuitenkin hankkii t-paitoja homoilla sloganeilla, esim. ‘Saatanalla on aivovaurio’, täytyy jossain olla jotakin vikaa. Onko usko aitoa, jos siitä pitää tehdä niin suuri numero? Käytetäänkö uskoa silloin vain statussymbolina? Vaiko keinona erottua joukosta (samasta syytetään saatananpalvojia, heh)? En kestä, jos kristinuskosta tulee muoti-ilmiö, ernuuden tapaan.

Pari lainausta kaverilta:

“Uskonto tappaa. Jeesus pelastaa.”

“Elämäni paras päätös oli kääntyä helluntailaiseksi.”

KUVOTTAVAA. Miten heikko ihmisluonne antaa koko elämänsä jonkin sellaisen käsiin, mistä ei ole mitään pitävää näyttöä? Onko Jeesus ilmestynyt hänelle? Miksi juuri kristinusko? Eikö Islam antaisi ihan yhtä hyvin vastauksia elämän kysymyksiin? Jokin koira tässä nyt on haudattuna.

www.veriryhma.org -suosittelen.

Kristinusko on paskaa.

~Iikka

______________________________

Kiitos, asiallista sorsintaa. Uskontolinjalla lienee hyvä jatkaa, saadaanpahan herätettyä ehkä keskusteluakin.

Jos joku tämän herran kaltainen apina sattuu myötävaikuttumaan tästä tekstistä, kehotan lämpimästi pysymään kanavalla.

-Ilkka

Joskus, kun minulla on hyvin tylsää, lankean rämpyttämään Irc-galleria -sivuston ’satunnainen’ -painiketta. Usein näin tehtyäni en ole ainoastaan tylsistynyt, vaan myös vittuuntunut. Kuten nyt.

Törmään yhä useammin henkilöihin, joita nimitän nyt leikkisästi ‘homoiksi’. He ovat noin 16-21 vuotiaita. Heidän oletuskuvansa ovat yleensä hyvin suttuisia, tai he eivät esiinny niissä itse. Sivun vasemmassa laidassa näkyvä yhteisöpalkki pullistelee kaikista oikein ihanista verkostoista. Kattavina esimerkkeinä toimivat ‘SUOMI SUOMALAISILLE’ (mielipiteet), ‘VALKOLEIJONAKUNTA’ (minä ja muut), ‘AMIS HOT, LUKIO NOT’ (koulu ja opiskelu), ‘LUKIO? MIKÄS VITUN HINTTI BUNKKERI SE ON!?’ (koulu ja opiskelu) sekä ‘NAISIA EI HAKATA!!!’ (rakkaus). Luit aivan oikein, kaikki kirjaimet kirjoitetaan isolla. Lisäksi heidän kuva-albuminsa ovat täynnä kuvia autoista, mopoista ja litrakaupalla olutta nauttivista miehenköriläistä, jotka lähes poikkeuksetta ovat IHAN VITUN RUMIA. Päiväkirjaansa he kirjoittavat, skarpista ulkokuoresta huolimatta, sydäntäraastavaa tekotaiteellista paskaa. Kaikki merkinnät kertovat siitä 13-vuotiaasta lyylistä, jonka kanssa tuli viikonloppuna peuhattua. Sen lyhyen, tytön mielestä epäreilun ja kivuliaan aktin aikana on tietenkin roihahtanut liekkeihin vuosisadan rakkaustarina. Teksteissä nämä teiden ritarit ilmaisevat kaipuunsa näitä elämänsä naisia kohtaan, jotka eivät halua heitä tavata. Mutta elämä jatkuu, ensi viikolla alla vikisee jo sen 13-vuotiaan 12-vuotias serkku. Näissä hemmoissa lepää ISÄN MAAMME tulevaisuus. Hyvältä näyttää. Parhaita kansallistunnon kohottajia ne, joita koko kansa vihaa.

Loppuun vielä listaus erään ‘homon’ musiikkimieltymyksistä (käyttäen lähteenä hänen yhteisölistaansa)

-Amis pop never stop

-Dance/Trance/Techno

-E-rotic

-Scooter

Jumalauta, sanon minä.

~Iikka

Olin kovin suruissani, kun kuulin että

a) Isaac Hayes kuoli

ja

b) Isaac Hayes jätti South Parkin (Hyvästi Chef).

Luulin, että b oli välitön seuraus a:sta, mutta näin ei ollutkaan. Juuri saamani tiedon mukaan Hayes olikin vannoutunut skientologi, ja hylkäsi roolinsa SP:n hyökättyä uskontonsa kimppuun. Kuoli vasta myöhemmin.

Jopa kristinuskon vakavasti ottaminen on naurettavaa, joten lienee turhaa mainitakaan mitä ajattelen huonoon scifi-kirjaan perustuvasta kultista.  Vaan mainitsenpa silti. RRRAAAGHHHH.

Lisään tänne vielä haiku-runon aiheesta:

skientologit

ne perseestä on kaikki

kovin ärsyttää

-Ilkka

Taas keksin yhden! Miksi niin monilla ihmisillä tuntuu olevan harhaluulo siitä, mitä on sähkönsininen?  Tekin, rakas lukija, oletatte todennäköisesti sähkönsinisen vääränlaiseksi.

Yleinen luulo sähkönsinestä on RGB:nä 8, 146, 208, eli kutakuinkin TÄLLAINEN. Tai jopa tällainen (klikkaa).

Oikea sähkönsininen on 125, 249, 255, eli TÄMÄ väri.

Nytpä tiedätte.

- Ilkka

Tässä pieni lingvistinen vitutuksen aihe. Kimmokkeen kirjoittamiseen sain äskettäin välitunnilta Ilkalta (!!!), kun hän spekuloi mahdollista omaa portaisiin kapsahtamistaan. ’Mä olisin tippunut portaisiin’, hän tokaisi. Paskaa. Suomen kielessä ‘tippua’ -verbiä käytetään vain kappaleista, joiden putoaminen tuottaa ‘Tip tip’ -äänen. Hyväksi esimerkiksi käy tuttu divetymonoksidi. Kyseessähän on onomatopoeettinen verbi (nyt teksti saa kyllä turhan valistavan sävyn, vähän kuin ala-asteella opettaisi).

Ja vielä subjektiivinen huomio: Minua ärsyttää suunnattomasti, mikäli joku käyttää tätä verbiä väärässä kontekstissa.

~Iikka

P.S. Urmas ja Maarit (nimet muutettu) ovat jälleen vauhdissa. Sairasta.

___________________________________

Huomaa toki konditionaalimuoto kompastuksen yhteydessä. Pysyin pystyssä, joten kierimisestäni syntyvän äänen laatu jäi arvoitukseksi. Väitän sitä paitsi, ettet edes oikeasti vitutu sääntöjen vastaisesta ilmaisusta, vaan ainoastaan koet hailakkaa ja kalpeaa tyydytystä päästessäsi nalkuttamaan asiasta.

-Ilkka

Olihan se vuosikymmenen ylihypetetyin elokuva, mutta näyttelijäntyötä en ensimmäisenä sorsisi. Tekninen toteutuskin oli oikein kelpo ja lopulta oikeaksi ongelmaksi jäi enää sysipaska käsikirjoitus. Monille Ledgerin veikeä hassuttelu ja sittemmin kuolema riittivät kompensoimaan latteaa ja venytettyä kässäriä, eikä se omaa napaani muilta osin kaivakaan, vaan ymmärtäisivät vain olla vaikuttumatta lainailuun ja fanitaiteeseen asti. Blargh!

Ja sitten asiaan. Ylivoimaisesti ansioikkain ja samalla aliarvostetuin oli Morgan Freemanin roolisuoritus. “This is wrong”, kommentoi surusilmäinen musta mies lepakon röyhkeää teleurkintaoperaatiota,  ja näiden painavien sanojen soisin kaikuvan kotimaassammekin  näinä synkkinä päivinä (suomeksi, mutta neekerin afroamerikkalaisen syvällä rintaäänellä). Huomasitteko muuten, minkä merkkisellä puhelimella Batman kikkaili? Ja minkä mallisella? Oli hieno puhelin.

-Ilkka

Mitja (nimi muutettu) lainasi tänään The Dark Knight -elokuvan Maaritille (nimi muutettu, kts. “Blogi on jees (ja huumet on myrkyä)”). Tämä ihan viaton ja ystävällinen teko mursi kuitenkin patoumat sisälläni. Katsoin nimittäin itse elokuvan joitakin viikkoja sitten, ja se on huono. Todella huono. (Tein juuri periaatepäätöksen, etten kiroile tässä tekstissä lainkaan). Mutta tosiaan, pelkkä elokuvan tekninen huonous ei riitä tekemään koko Yön Ritari -ilmiöstä huonoa. Pohjimmainen syy ilmiön kehnoudelle (vältä toistoa) löytyy nyttemmin onneksi edesmenneestä Heath Ledgeristä, ko. jannun roolihahmo Jokerista sekä kaikista niistä idiooteista, joiden mielestä on hemmetin (ei varmasti ole kirosana) siistiä, että se tyyppi kuoli. Muutenhan leffa olisi ihan huono (hups), mutta kun siinä on iki-ihana Heath-setä, jonka naamakin on pitänyt söhriä, koska pelkkä musta palikka kasvojen edessä olisi liian räikeää sensuuria. Hänelle ei myöskään ole keksitty turhaan liikoja vuorosanoja unohdettavaksi. Riittää, kun osaa sanoa ‘Why so serious?’. Näin saadaan massat hokemaan joka yhteydessä ihan (nyt on kirosana lähellä) tajuttoman tyhmää fraasia, ja ehkä ostamaan kiva t-paita vakavuutta kyseenalaistavalla selkätekstillä. Onneksi elokuvantekijät keksivät turvautua Ledgerin apuun, muuten leffa olisi flopannut. Ja mikä parasta (kaikkien kannalta, paitsi niiden tyhmien, joilla on liikaa rahaa) äijä meni vielä kuolemaan. Jumpe, postuumisti annettu Oscar, kulttiasema on viimein vahvistettu! Rahantuloa ei voi estää! Halleluja!

Ja niin, itse Batmanin ääni (lepakkopuvun ollessa päällä) on äärimmäisen typerä.

~Iikka

Mäkihyppy on paskaa. Nuoret isänmaamme toivot kuvittelevat leiskautuksiaan näytettävän televisiossa hidastettuina melodisen metallin soidessa taustalla, samalla kun katselijat kokevat kylmien väreiden kirmaavan selkäpiissään. Näin ei tietenkään todellisuudessa ole. Mäkihyppy on säälittävää: miksi kiivetä torniin sukset jalassa vain valuakseen sieltä alas rivossa  ihonmyötäis-puvussa herättäen iljetystä ja muutakin henkistä pahoinvointia? Ei soi metalli, soi urheiluruudun tunnustekno. Myöskään parkour ei ole siistiä. Se on homoa.

Tulipa mieleeni todellinen ärsyttävyys, jonka kirjaan ylös heti, kun kiukku on yhä tuoretta. Istun maantiedontunnilla, ja edessäni istuu ällöttävä symbioosi. Urmas ja Maarit (nimet muutettu) ovat liimautuneet huulistaan sen verran tiukasti yhteen, että olisi rälläkälle töitä. Kun he välillä irrottautuvat, alkaa armoton söpöily, mallia Rakastan sinua ikuisesti, että älähän vilkuile sitä yhtä tiettyä tyttöä, koska ikuisuus päättyy muuten rytinällä, ja kerron kaikille miten _helvetin huono_ olet sängyssä. Sanoma tietenkin kätkeytyy viattomalta kuulostavien ‘älä käy niistämässä, tulee ikävä’ -tyyppisten fraasien taakse. Miten vaan, mutta kun olen samassa ryhmässä em. ällötysten kanssa, ja työskentely on haastavaa jatkuvan lipomisen syövyttäessä kuuloelimiä.

~Iikka