Tip, tip
11.2.2009Tässä pieni lingvistinen vitutuksen aihe. Kimmokkeen kirjoittamiseen sain äskettäin välitunnilta Ilkalta (!!!), kun hän spekuloi mahdollista omaa portaisiin kapsahtamistaan. ’Mä olisin tippunut portaisiin’, hän tokaisi. Paskaa. Suomen kielessä ‘tippua’ -verbiä käytetään vain kappaleista, joiden putoaminen tuottaa ‘Tip tip’ -äänen. Hyväksi esimerkiksi käy tuttu divetymonoksidi. Kyseessähän on onomatopoeettinen verbi (nyt teksti saa kyllä turhan valistavan sävyn, vähän kuin ala-asteella opettaisi).
Ja vielä subjektiivinen huomio: Minua ärsyttää suunnattomasti, mikäli joku käyttää tätä verbiä väärässä kontekstissa.
~Iikka
P.S. Urmas ja Maarit (nimet muutettu) ovat jälleen vauhdissa. Sairasta.
___________________________________
Huomaa toki konditionaalimuoto kompastuksen yhteydessä. Pysyin pystyssä, joten kierimisestäni syntyvän äänen laatu jäi arvoitukseksi. Väitän sitä paitsi, ettet edes oikeasti vitutu sääntöjen vastaisesta ilmaisusta, vaan ainoastaan koet hailakkaa ja kalpeaa tyydytystä päästessäsi nalkuttamaan asiasta.
-Ilkka